lauantai 26. marraskuuta 2011

Käden vääntöä

Hunksit kun on suoraan muodin huipulla ja tietävät nämä kaikki uusimmat kotkotukset, niin tokihan varusteet on oltava uusimman muodin mukaista. Mutta että hattu!?!! Kuulemma suoraan Pariisista. Nyt tämä menee kyllä jo ihan liian pitkälle. Mutta tehän tiedätte terrierihunksit, niiden kanssa jos rupeat ns. kättä vääntämään niin toiseks jäät.
Saatte uskoa että tästä vielä keskustellaan. Minä en kyllä näiden hattupäiden kanssa lenkille lähde. Siis niinku iiiik NOLOTTAA. Ja omg vielä perään. En, vaikka täällä on talvella aina pimeää ja toisaalta ei täällä kyllä vastaantulijoitakaan hirveästi ole. Mutta johonkin se on raja vedettävä meikäläisenkin. Joku vielä näkee.
On se niin merkillistä tämä muotimaailma. Pitääkö minunkin itelleni moinen nuttu hommata niin ollaan edes sitten kaikki samannäköisiä. Kompromissihan se on sekin. Se kun on vielä nykyään tätä, että se hattu pitää olla päässä sisälläkin, minä oon jo niin vanha etten ymmärrä.
Se pitää näiden herrasmiesten päähän yrittää kuitenkin takoa, että kun kahvipöytään istutaan, niin se hattu otetaan pois päästä. VAIKKA se olisikin Pariisista. Ihan mahottomia nämä hunksit, täytyy vielä yrittää keskustella tästä hattuasiasta. Lopputuloksen kyllä tietää jo. Noh, huomenna sitten adventtitunnelmissa. Ei yhtään kuvaa hunkseista. Melkein lupaan!

7 kommenttia:

  1. Että ovat söpösiä hatuissaan! Tuo onkin hyvä kikka, että hattu on nauhalla leuan alta! Eipä vie tuuli tai tipahda ravistelemalla.
    Sait hymyn huulille! Ihanat hunksit.

    VastaaPoista
  2. Voi kun on ihanat hunskit, pieniä tonttuja.
    Piristystä sadepäivään toit.

    VastaaPoista
  3. Ihania hunksipostauksia oikein tuplana sain täällä lukea! On ne vaan niin maailman söpöimmät ja hellyttävimmät ja komeimmat ja hassuimmat hunksit!
    Ja Hanne hei, koita nyt vähän relata, noi hatuthan on sikamageet! Ei kun siis hunksimageet...
    Paitsi että ei oo tosiaan niin ihanaa se, miten jotkut eläimiä kohtelee... Oli ne sitten kotieläimiä, teuraselimiä tai mitä tahansa... Siksipä mekin lakattiin esim. kokonaan ostamasta muutama kuukausi sitten erään siipikarjafirman tuotteita ja muutenkin katsotaan nyt tarkasti, mistä se vähä liha, mikä syödään, ostetaan... "Meidän" eläinkaupassa on sellanen lipas, jonka tuotto menee paikalliselle eläinyhdistykselle/ löytöeläinkodille. Sinne tyhjennän joka kerta kolikkopussini sisällön, kun käyn koiranruokaostoksilla. Apu se on pienikin apu...
    Onnellista ekaa adventtia!

    VastaaPoista
  4. Hahahaa.. mä en kestä! :DD

    Seuraavaks, kiitos, kuva Sinusta, sama myssy päässä! :)))

    VastaaPoista
  5. Komeet myssyt.Ja niin jouluiset=)Ovat kyllä antautuneet kuvattaviksi.Meillä kiskovat heti tassuilla pois,niin,jos päässä on jotakin=)

    Tarvinneeko niitä kahvipöydässäkään pois heittää.Ai niin,hunksit onkin herrasmiehiä ja voispa tulla hikikin.

    VastaaPoista
  6. Hunksit kiittää ja minä kiitän=)Myssyä en taida omaan päähäni yrittää sumoa, mulla on ihan pikkusen isompi pää kuin näillä meidän pienpäisillä=)

    VastaaPoista

Hunksit ja Hanne kiittää kommentistasi <3