sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Viikonloppuvierailulla

Tämä viikonloppu olikin varsin erilainen kuin normaalisti, silleen tosi hyvällä tavalla, vaihtelu nähkääs virkistää. Etelä-Suomessa tuli käytyä ystävän luona viikonloppua viettämässä. Nämä kuvat ovat sieltä kauniista kodista, ihan luvan kanssa laitettuja=) Tai mä luulen että minut huomattiin kun kameran kanssa heiluin...

Kaikenlaisia ihania yksityiskohtia. Näistä tikkaista minäkin sain idean kuskata meidän pihan perältä saunan vanhat tikkaat sisälle. Teemu siis voi kiitellä paljosta tätä ystävää=)
Joo.. tämä ystävä on minun neuvonantaja sisustusasioissa, on kertonut monta asiaa mitä en ole edes ennen sitä tiennyt tarvitsevani=) Ja jotka myöhemmin ovatkin sitten osoittautuneet ihan napakympeiksi. Ja kyllähän näistä kuvistakin näkee, miksi minä sitä neuvoa kyselen.

Talo on vanha iso kivitalo, jossa tällaiset ihanat leveät "ikkunalaudat": Noi ois niin meikäläisen unelma, lisää tilaa mihin tavaroitaan sijoittaa=)

Ja pitäähän jokaisella olla kunnon työpöytä talossa, saattaisi työt tämännäköisen työpöydän ääressa maistua paremmin, vai mitä luulette?
Seuraavan kuvan kaunotarta on kiittäminen, että meillä nuo hunksit tällä hetkellä asustelee, rakkautta rotuun ensisilmäyksellä, ei varmaan tarvitse edes sen kummemmin eritellä että miksi.
Kiitokset matkanjärjestäjille määränpäässä ja täällä kotipuolessa, kivaa oli!
Kaikkea mukavaa ja ennenkaikkea tarpeellista tarttui mukaani tältä reissulta (siis tietenkin ihan kaupasta, tästä kodista ei mitään luvattomasti matkaan lähtenyt...=) Niistä lisää myöhemmin. Mukavaa viikon alkua kaikille!

torstai 27. tammikuuta 2011

Torstain tilauksia

Heips! Täällä taas, viikko alkaa olla lopuillaan ja viikonloppu siintää jo silmissä. Minulla varsinkin, kun huominen päivä on vapaata. Ja mulla on vähän erikoisempi viikonloppu tiedossa=) Mutta siitäpä sitten enemmän myöhemmin. Friidujen kanssa tehtiin taas tilausta Pikku Iidan puodista ja minä tilasin itselleni tällaisen tyylikkään kalenterin pulpettia koristamaan:
Kiitos Tarjalle taas kerran ihanasta paketista. Friidujen kanssa meni hetkonen ensin huokaillessa paketin ulkomuotoa ennenkuin edes raaskittiin aukaista se. Postissakin ihasteltiin pakettia kun sen hakemassa kävin, hymyssä suin lähdin onnellisena paketin kanssa pois=)
Pilkkuja ja tilda-juttuja tilailin Iso kasa tilda-juttuja paketissa tulikin, mutta minulle vain nämä pari kangasta. Äitin pajalle nämäkin on vietävä, minä en taida noista paljon aikaiseksi saada.
Tänään on ollut aika mahtava ilma. Aurinko paistoi ja linnut lauloi, väittäisinpä että ihan vähän on jo kevättä ilmassa. Koirain kanssa piti heti töiden jälkeen lähteä lenkille, on niin kiva vaihteeksi kävellä valoisalla. On se vaan mukava juttu että päivä pitenee. Siivottukin on, joten nyt voi rentoutua saunan lämmössä. Viikonloppuja! Sunnuntaina palaillaan asiaan=)

lauantai 22. tammikuuta 2011

Tauolla

Tänään on ollut mielenkiintoinen päivä. Täällä oli meidän hunksien kalenterin helmikuun kuvan kuvauspäivä. Varsinainen kuvahan paljastuu tietenkin vasta 1. helmikuuta, mutta tässä kuvia hunksien kuvaustauolta.
Voin luvata että varsinainen kuukauden kuva sisältää silmiä hivelevää koirakauneutta. Tai komeutta kai pitäisi sanoa kun hunkseista kerran puhutaan. Tässä kuvaa palkanmaksusta, ei näitä hommia ihan ilmaiseksi kukaan tee:
Kuvauksissa tietenkin tulee hirveä hiki, vaikka ulkona ollaan. Ja koska poseeraminen on täyttä työtä, täytyy kuvausten välissä yrittää viilennellä. Tietenkin vaarana on että vaatteet repeytyy tai jakaus menee sekaisin, mutta tokihan mallienkin on rentouduttava.
Koska mallina olemiseen liittyy paljon julkisuutta, täytyy mahdollisilta paparazzeilta piiloutua tauolla. Koskaan ei tiedä kuka puskissa vaanii saadakseen otettua juuri sen kuvan, jonka ei halua päätyvän lehtien etusivuille.
Ja vaikka kuinka piileskelisit, joku ottaa sen kuvan kuitenkin:
Toiset taas poseeraa tauollakin, jos vaikka pääsisi lehtien kanteen, koska kaikki julkisuus on hyvä juttu!
Kuvausten jälkeen heitettiin rusetit ja tikkitakit naulaan ja lähdettiin rentouttavalle lenkille. Nyt täällä makailee väsyneitä valokuvamalleja. Hieman huvitti kun tajusin että mulla on ihan samanlainen takki kuin nuo koirien takit, täytyy vissiin joku pakkaspäivä lähteä kaupunkilenkille, kaikki samiksissa=)

perjantai 21. tammikuuta 2011

Viikonlopun viettoa ja tunnustuksia

Kiitokset kaikille kommentoijille ja uusille lukijoille. Ja tietenkin vanhoille lukijoille=) Se olisi taas viikonloppu edessä. Tämä hetki se on se viikon paras hetki, perjantai-ilta. Kaksi kokonaista päivää edessä ihan vapaata, huh, onhan noissa viettämistä ;) Kuvat on taas meitin ruokasalista, sitä samaa vanhaa, mitään uutta ei oikeastaan ole tapahtunut. Pikkuisen on järjestys vaihtunut, kun kuusi läks pihalle, mutta muuten ihan sitä samaa.
Eli sama hiljaiselo edelleen jatkuu. Tarkoitus olisi tänä viikonloppuna olla vaan, koirain kanssa lenkkeillä ja rentoutua. Kirjaa tekis mieli lukea mutta kun sain kesällä luettua kaikki pohjantähdet niin sen jälkeen en ole keksinyt mitä lukis... Tuollahan tuo Tuntematon sotilas kyllä vielä hyllyssä olisi, jos vaikka yrittäisi sitä lukea. Hyviä kirjaideoita?
Onkos teillä muuten tässä blogin pidossa koskaan niin että joskus tuntuu että juttu luistaa kun vaan kerkiää kirjoittaa ja välillä tuntuu että tulee ihan mahottoman tökstöks-tekstiä. No, minulla on tänään vissiin sellainen päivä. Ei niin sanotusti juttu luista=)
Tunnustuksia olen saanut kaksikin kappaletta, blogeista Markka-aika ja Alice in Wonderland. Kiitokset hei teille! Ihania blogeja molemmat.
Niin ja asiaan kai kuuluu kertoilla joitan (7) asioita itsestäni.... hmmm, tässä voi mennä jonkin aikaa...

1. Olen aika neuroottinen... tuijotan hellaa varmaan sen viis minuuttia kun lähen töihin, oikeastaan tämä on vielä korostunut kun muutettiin omaan taloon, pelottaa kai enemmän jos uuni jää päälle=)

2. Neuroottisuus osa 2: Koirat. Olen tässä vuosien mittaan aika monta hätäpuhelua soittanut kavereille (terveiset Varpulle) kun olen säikähtänyt millon mistäkin. Turhaan. Keksin alle minuutissa kaikki karmeimmat vaihtoehdot mitä niillä voi olla jos ne minun mielestä on jotenkin outoja. Ikinä niillä ei mitään ole ollut.

3.Olen omistanut 3 autoa eläissäni, kaikki Microja. Siis Micra-merkkisiä=) Ihan parraita autoja, vaikka kavereiden mielestä microilla ajaa vaan mummot.

4. Olen melko hullaantunut Pieni talo preerialla sarjaan. Mulla on kaikki suomessa ilmestyneet dvd:t. Aluksi bloginkin nimeksi piti tulla Pieni talo maalla, mutta se oli jo varattu vissiin kun ei onnistunut.

5. Vaikka äitini on ihan hurja tekemään käsitöitä, se neuloo vaikka unissaan, niin minä en kyllä osaa käsitöitä ollenkaan.

6. Olen ihan toivoton kynsien pureskelija. Miun näpit on ihan hirveen näköset.

7. Oon tennari-ihminen, kuleksin tennareissa kesät talvet. Varmaan pitäisi kasvaa aikuiseksi ja ostaa jotkut aikuisten kengät, mutta aina vaan päädyn tennareihin. Kahta en vaihda: tennareita ja Micraa=)

Siihen on hyvä päättää. Viikonloppuja!

tiistai 18. tammikuuta 2011

Hiljaiseloa

Täälläpä taas, vaikka mitään uutta ei sisustusrintamalla olekaan tapahtunut. On vähän sellainen seesteisempi vaihe, ei oikein edes huvita tuunailla mittään. Hyväpä se on välillä antaa asioiden hautua=) No pari tulilatvaa ostin tänään tuomaan väriä.
Lunta on riittänyt ja sen myötä vähän lumitöitäkin, pikkuhiljaa väylät meidänkin pihalla kapenee ja kapenee, saunalle mennessä on oikeesti tunnelmaa kun pientä kinttupolkua sinne kipittää. Onneksi naapuri traktoreineen käy putsaamassa tuon meidän pihatien ja vähän samalla ottaa pihastakin enimpiä, pääsee micralla ees töistä tullessa pihaan ajamaan.
Kuten näistä olkkarikuvista näkyy, siis mähän olen harventanut ihan hirveesti, mitään ylimääräistä ei ole missään=) Joulu on raivattu pois, silti meillä on vielä sypressit pöydillä (ja lattialla) ja jotain valojakin, kuten tuo yläkuvan viritelmä. Mutta mutta, miksi heittää sypressejä pois kun ovat vielä niin hengissä, ja nuo yläkuvan valothan ei ole jouluvalot. Ne on tunnelmavalot=)
Tykkään viritellä noita valoja ympäriinsä, kun hämärässä on kiva olla. Inhoan sellaista "pällöttävää" liian kirkasta valoa. Äitin mukaan me istutaan täällä pimeässä=) No ei kai, kattovalot meillä vaan palaa aika harvoin. Ollaan vissiin ihan hämäriä tyyppejä=)
Lattiaremontista täällä haaveillaan (minä haaveilen), toisaalta kauhistuttaa ajatus siitä että nää kaikki kamat pitää kantaa pellolle. Mutta ois se vaan niin hieno se lautalattia... Saas nyt nähdä milloin se unelma toteutuu, vai toteutuuko milloinkaan. Onkos teillä keväälle/kesälle remonttihaaveita tai suunnitelmia?

lauantai 15. tammikuuta 2011

Synttärilahjoja

Niin, siis minullahan ei ole synttärit lähimainkaan (ihan hyvä niin=), kesällä vasta vanhetaan. Tänään kuitenkin sain synttärilahjan, kävin nimittäin tuhlaamassa lahjakortin jonka viime kesänä lahjaksi sain. Sarustiikka ja Valkoinen tila Joensuussa oli kohde. Olenhan minä siellä käynyt melkein viikottain ostoksilla kesän jälkeen, mutta lahjakortin halusin käyttää johonkin ihan erityiseen ostokseen, tässä lopputulos, tällainen ihana rautainen koriste olohuoneen ikkunanpokien yläpuolelle:
Toinen lahjakortin ostos oli tällainen ihana rasia, vanhoista kakkuvuoista tehty. Nyt sinne sisälle laitoin vanhoja lusikoita ja kakkulapioita.
Kiitos Niinalle lahjoistaKirpparikierros tehtiin myös samalla, aika laiha saalis oli, mutta eikai sitä joka kerta aarteita löydäkään. Muuten on viikko mennyt ihan vauhdikkaasti. Edellisen aiheen erikoisvieras on täällä paikkakunnalla käymässä, siellähän sitä on pitänyt sitten päivittäin vierailla. Tässä muuten kuitenkin yksi löytö tälle päivälle, vanhat lusikat, 3 euroa rasioineen päivineen.
Niin ja kyllähän sitä alennusmyynneistä jotain pientä matkaan lähti, kuten tämä seuraavan kuvan puinen tarjotin.
Kiitos kommenteistanne jälleen, uusille lukijoille tervetuloa, tästä lähdenkin tutustumaan teidän blogeihinne. Leppoisaa lauantai-illan jatkoa!

torstai 13. tammikuuta 2011

Ihan tavallinen iltapäivä?

Tänään on ajettu autolla, käyty saunassa, syöty, leivottukin, vietetty aikaa koirain kanssa ja luettu kirjaa. Voisi siis sanoa että on ollut melko tavallinen töiden jälkeinen iltapäivä. Vai voisiko? Jotain epätavallista tässä päivässä on ollut, koska sekä minä että koira ollaan melko väsyneitä tällä hetkellä=) Jotain erikoista siis liittyy noihin kaikkiin tavallisiin iltapäivän asioihin. Mikäköhän se olisi...
No siis tässä iltapäivässähän ei ollut mitään tavallista=) Oli erikoinen vieras ja meno sen mukaista. Ja epätavalliseksi tätä iltapäivää ei tehnyt ainoastaan se että kitaraa on soiteltu, päryytelty useilla automalleilla ja rumpuja koluutettu.
Pikku-Pha makoilee tuossa melkoisen rauhallisena, ne on niin väsyttäviä nämä kavereiden vierailut. Koko ajan piti olla menossa mukana.Vaikka välillä istuttiin melkein puoli minuuttia paikallaan. Melkein.
Luulen kyllä että ei tämän kummitädinkään tarvitse nukkumattia pitkään tänään odotella, sen verran einiintavallinen iltapäivä tämä oli. Ihana iltapäivä.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Loistavia ideoita=)

Lähtölaskenta arkeen on virallisesti alkanut=) Viime viikko meni vielä siinä sivussa, kun oli niin lyhyt, mutta nyt taas alkais ne normaalipituiset viikot, ei maha mittään. Oon huone kerrallaan käynyt taas hyllyjä läpi ja muutenkin siirrellyt tavaroita paikasta toiseen, vaihteluhan tunnetusti virkistää, on mukavampi sitten aloittaa arkista aherrusta. Tässä nyt kuvia yläkerrasta, joka on ollut tämän viikonlopun projektina.
Aika pimeitä kuvia, vaikka päivällä otin, tänään on ollut pimeä päivä=( vettäkin taisi tuossa jossain vaiheessa sataa. Nyt odotellaan jännityksellä että milloin lumet tipahtaa katolta. Niin ja sitten siihen minun loistoideaan=) Se on tässä (eli siis tuo minkä päällä Pha tyytyväisenä makoilee):
No siis, oon jo pitemmän aikaa halunnut divaanin. Lähin halvin vaihtoehto on Ikeassa, joten sitä en nyt tähän hätään ole saanut. Lisäksi olen miettinyt pääni puhki siinä samalla että mihin ihmeeseen laitan jo vuoden päivät aitassa olleen tähän meidän olohuoneen sohvaan kuuluvan rahin. Ja sitten yön pimeinä tunteina omat ajatukset kohtas=)
Mietin sitten pääni puhki että pitää siihen joku "noja" olla, pelkkä rahi ois tyhmä. Ekaks ajattelin styroksilevyä jonka päällystäis kankaalla (mulla on joskus ollut sellainen sängynpäätynä), sit muistin että hankkiuduttiin styrokseista viime syksynä eroon. Kunnes...lamppu syttyi taas yön pimeydessä, vanhat portit joita on roudattu mukana pari muuttoa!! Rahi on ruskea väriltään mutta laitoin siihen tuollaisen helmalakanan päälle, niin näyttää paremmalta.
Siinäpä se! Mitäs tykkäätte? Ite tykkään yläkerrasta taas ihan pikkuisen enemmän. Yläkerran ongelmahan mulla on se, että sinne menee ne tavarat joille ei täällä alhaalla ole paikkaa... Muuten sinne ei mitään sen kummempaa uutta tullut, vanhat tavarat vaan vaihtoi paikkaansa. Tänään on vuorossa ollut olkkari, tavaraa on karsittu ja kivalta näyttää. Ja nyt saunaan!

lauantai 8. tammikuuta 2011

Joulunjälkeismylläystä

Heips! Kiitos kommenteista edelliseen, Onnille terveiset kerrottu=) Tänään onkin ollut aika kiva keväinen ilma. Auringonpaisteessa sai lenkillä käydä pitkästä aikaa. Ja ulkonahan on suorastaan lämmin kun pakkasta ei ole juuri ollenkaan.
Täällä punaisessa talossa on meneillään pienimuotoinen joulunjälkeismylläkkä. Paraikaa olen yläkerran kimpussa. Sain viime yönä nukkumaanmennessä suorastaan loistoidean. Siitä ei sen enempää ennenkuin on kokeiltu käytännössä että oliko se nyt niin hyvä idea kuitenkaan. Joulukuusi meillä on edelleen, ensi viikolla kai siitä on pakko luopua=/
Tarkoitus olisi saada tämä "mylläkkä" valmiiksi ensi perjantaihin mennessä, sitten ostan töistä tullessa tuoreita kukkia tuohon pöydälle, ja yritän olla mylläämättä hetkeen yhtään mitään. Kaiken joulun olen kerännyt pois (lukuunottamatta siis kuusta), sypressit ovat vielä niin hyvässä hapessa että niistä en luovu, olkoot nyt, onpahan mullakin jotain vihreetä täällä=) Ainiin ja onhan mulla vielä kynttelikkö keittiössä.
Uusi visioni on sen mukainen, että jokaiseen huoneeseen tulee valkoiset matot. Johtuu ehkä siitä että en tykkää nykyisestä lattian väristä niin ehkä se valkoisten mattojen kanssa ei näytä niin pahalta. Muuten aion kyllä väriä laittaa tyynyjen ja peittojen muodossa.
Kynttilöitä täällä poltellaan edelleen ahkerasti. Ne kuuluu niin talveen, ei ole pelkästään joulun juttu. Mutta mutta... nyt on lähdettävä järjestelemään tuota yläkertaa, ennenkuin Teemu katoaa ulos lumitöihin, tarviin sen apua näiden loistavien ideoiden toteutuksessa=) Palaillaan!

torstai 6. tammikuuta 2011

Onnin oppivuodet

Onni täytti tässä männäpäivänä vuosia, joten nyt laitankin tänne kunnon kuvapläjäyksen meidän Onnista=) Kyllä aika rientääkin nopsaan, vastahan se meille tuli, pieni läntikäs koiranpentu. Muistan ne tunnelmat hyvin, toisaalta oli kauhusta kankea, että saako sitä ikinä opetettua tavoille ja toisaalta niin ihanaa kun se nyt vaan oli (ja on) niin ihana.
Onni on minun ihan ensimmäinen koira. Ja heti ensimmäisellä kerralla sain ihan täydellisen koiran. Muistan kun se ensimmäiset yöt nukkui minun kaulan kohdalla. Pikkuhiljaa vuosien kuluessa se on siirtynyt meidän jalkopäähän=) Onni on ollut jo ihan pennusta lähtien herrasmies. No vähän pitihän sitä koiruuksia tehdä, kuten pureksia listoja ja pikkaisen pöydän kulmaa. Yhen ainoan kerran on kotona odottanut sekasotku, kukka oli levitelty pitkin olohuoneen mattoa. Onnin sisustusvimma alkoi siis ennen minua.
Paljon on Onnin kanssa koettu. Onni on ihan paras kaveri. Jos minä olen kipeä, Onni on seurana, se ei kyllästy nukkumaan ihan kyljessä kiinni. Herrasmies-Onni ei koskaan ole ollut mikään naamannuolija, mutta jos itsellä on paha olla, silloin Onni lipaisee naamasta ihan niinkuin sanoen että äläs murehdi. Ihana Onni
On Onnilla omat metkuilunsa. Se on välillä ehkä hieman liian virkaintoinen, vahtikoira. Haukkuu ihan kiitettävästi vieraat ja vähän tutummatkin tulijat. Silloin tällöin tuntuu että Onnilla on korvat ainoastaan koristeena, mutta harvemmin (vrt Phantom).
Onni on ihan hurjan hyvä agilityssä. Miljoona kertaa parempi kuin omistajansa. Ihan uskomattoman nopea oppimaan. Niin... ja nopea muutenkin. Joskus varmaan vielä harmittelen sitä etten sen kanssa ruvennut ihan kunnolla kisaamaan, niin taitava se on.
Välillä tulee ihan hirveä menettämisen pelko. Jossain vaiheessa varsinkin kun Onni oli pentu, tuntui että olisiko pitänyt olla ottamatta koko koiraa, kun pelotti niin paljon että menetän sen joku päivä. Mutta sitten Onni olisi elellyt jossain muualla, enkä koskaan olisi saanut sitä tuntea. Onneksi olen saanut Onnin omistaa ja tuntea. Toivon että onni saa olla terveenä vielä monia monia vuosia. Onhan se mukava nähdä kun herrasmies harmaantuu ja komistuu entisestään=)
Ajatus omasta Onnista lähti ystävältäni joka otti parsonin. Aivan hurmaava neiti vei heti sydämeni ja siitähän se ajatus sitten lähti. Vaikka täytyy kyllä myöntää että kun näin millainen energiapakkaus Luna oli, hieman hirvitti, silleen hyvällä tavalla=) Onni ja Luna ovat hyviä ystäviä, kuten seuraavasta kuvasta näkyyVeetikin on päässyt tähän kuvaan patsastelemaan, Veeti on vielä ihan tuollainen minikokoinen=)
Katsokaapas miten muodikas Onni on ollut jo pennusta lähtien, oma ampparipuku. Äitille vihjailin että tämän kevään pakkashangille olisi varsin mukavaa jos molemmille koirille saisi tuollaisen tyylikkään ampiaispuvun. Selkään voisi vielä tehdä sellaiset pienet siivet. Tai sitten ei=)
Nyt Onni on ehdottomasti parhaimmillaan. Mies parraassa iässä=) Tämän viikonlopun olen päättänyt pyhittää koirien kanssa lenkkeilylle, niin hyviä ilmoja on luvattu. Jos kävisi tuolla jäällä ja metsässä samoilemassa.